Teoksen taustalla on ajatus siitä, että ihmisen keho tuottaa hikeä, karvaa ja kynsiä, ja että ruumis rappeutuu vähitellen ajan saatossa. Ihminen pyrkii hallitsemaan kehoaan rutiininomaisesti, yhtäältä taistellakseen rappeutumista vastaan ja toisaalta tavoittaakseen sosiaalista hyväksyntää. Keho on kuitenkin itsepintainen eikä lakkaa tuottamasta “eritteitä” ihmisen pyrkimyksistä huolimatta. Ajan saatossa keho kuluu vääjäämättömästi. Miten oikein käytämme hupenevaa aikaamme?
Teoksessa on kolme näytöstä, joista kukin ilmentävät kehonhallintaa ja ajan kulua. Näytöksessä on rinnastettu video kauneusrutiinista ja animaatio kauneusrutiineihin liittyvistä tuotteista ja ruumiinosista. Kuvasin animaatioita varten hajuvesipulloa, hiusharjaa ja varpaitani päivittäin muutaman kuukauden ajan. Ensimmäisessä näytöksessä rinnastetaan deodorantin levittäminen kainaloon (video) ja hajuvesipullon tyhjentyminen (animaatio), toisessa kulmakarvojen nyppiminen sekä kynsien ja varvaskarvojen kasvaminen ja kolmannessa hiusten letittäminen ja hiusten lisääntyminen harjaan. Teoksen äänimaisema perustuu kauneusrutiinien luontaisiin ääniin.
