”Rakas päiväkirja…”
Sosiaalinen muisti luo mielikuvia meidän käsityksiimme menneistä tapahtumista.
Yksittäisten henkilöiden kokemukset sekä kollektiiviset, yhteisymmärryksenkin saavuttaneet, muodostuvat siten yhdessä sosiaaliseksi muistiksi.
Onko yksittäisen henkilön tarkoitus olla sosiaalisesti kollektiivinen ja jaettavissa toisten kanssa, en tarkoita nyt kuitenkaan sosiaalista mediaa.
Vastaan - Kyllä ja ei, kyllä monellakin tapaa sekä myöskään ei millään muotoa.
Sosiaalisuus kuitenkaan ei ole ydinarvo itselleni vaan onnellisuus, toisinaan toki myös sosiaalisuuden seurauksena.
Teoksissani esiintyvät figuurit, jotka eivät tarkoituksellisesti kuvaa tai esitä ketään tiettyä henkilöä, jakavat kuitenkin sosiaalisesti ajatuksiani maalaamisesta ja onnellisuudesta sillä iloa ja
onnellisuutta tämä maailma mielestäni tarvitsee.
Olen jotakuinkin introvertti joten itselleni on suuri merkitys sillä onko päivä sosiaalisesti hyvä vai oikein hyvä ja sen jakaminen sosiaalisesti hyvä vai oikein hyvä ajatus. Tässä esillä olevat teokset ovat suurimmalta osin maalattu noina oikein hyvinä päivinä.
Mark Twainin sanoin - ”Paras tapa piristää itseään on yrittää piristää jotakuta toista”.
Petri Niemelä