Barbara Tieaho (s. 1944) on toiminut taiteilijana yli 50 vuotta. Hän työskentelee puolet vuodesta kaupunkityöhuoneellaan Espoossa ja puolet Karjalohjan kesäateljeessa. Vuosina 1988-2022 Tieaho työskenteli Kaapelitehtaan työhuoneellaan, ottaen aktiivisesti osaa talon taiteilijoiden näyttelyaktiviteetteihin. Hän opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa 1970-73 ja Suomen Taideakatemiassa 1976-80. Tieahon ensimmäinen yksityisnäyttelynsä järjestettiin vuonna 1983 Galleria Tallivintissä Helsingissä. Hän on osallistunut useisiin ryhmänäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla, muun muassa Ruotsissa, Meksikossa, Islannissa, Venäjällä, Ranskassa, Saksassa, Espanjassa, Italiassa, Latviassa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa.
Barbara Tieaho on järjestänyt yli 20 yksityisnäyttelyä ja osallistunut noin 70 ryhmänäyttelyyn niin gallerioissa kuin museoissa, joista mainittakoon neljä ryhmänäyttelyä Helsingin Taidehallissa. Innoituksensa taiteilija on kertonut saavansa muun muassa arkkitehtuurista, luonnosta, kasvi- ja eläinkunnasta sekä teatteritaiteesta ja kirjallisuudesta. Hän käyttää taiteessaan laajaa valikoimaa erilaisia tekniikoita ja materiaaleja. Tieaho on tehnyt veistoksia pronssista, puusta, muovista, kivestä, betonista, kierrätysmateriaaleista ja luonnonmateriaaleista sekä yksittäisinä veistoksina että installaatioina.
2000-luvun alussa Tieaho innostui käyttämään teoksissaan koivun tuohta, käpyjä sekä puiden oksia. Muita puumateriaaleja, erityisesti mäntyä, hän oli käyttänyt liimaamalla aikaisemminkin. Edellä mainittujen materiaalien lisäksi Galleria Artinassa 1995 sekä Salon Taidemuseossa 2003 oli esillä installaatioteoksia, joiden osana oli moottorin avulla liikkuvaa vettä, josta heijastui erilaisia valoja seinille peilien kautta. Tieaho on käyttänyt myös videota välineenä ilmaisussaan.
Tieaho työskentelee eri mittakaavoissa. Taiteelliseen tuotantoon kuuluu niin pieniä, alle 40 cm mittaisia teoksia kuin suuria, yli kolmemetrisiä veistoksia. Hänen installaationsa saattavat olla jopa 40 m² suuruisia. Viime aikoina Tieaho on luonut monimediallisia installaatioita, joissa tanssi on ollut merkittävä osa teosta. Hän on harrastanut tanssia usean vuoden ajan Kaapelitehtaan harrastelijatanssiryhmässä.
Suomen valtion kokoelman lisäksi Tieahon teoksia on monissa suomalaisissa museoissa, kaupungeissa ja säätiöiden kokoelmissa, kuten myös Islannissa Hafnarfjörðurissa. Vuonna 1989 Tieaho voitti ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä veistostapahtumassa Härnösandissa, Ruotsissa, teoksellaan "Ystävyys". Vuonna 1995 hänelle myönnettiin Espoon kaupungin kulttuuripalkinto. Tieaho on luonut useita suuria pysyviä julkisia teoksia, muun muassa "Elämän kaaret" Espoon Jorvin sairaalan puistoon vuonna 1998, teoksen "Lokit" Meksikon Isla Mujeres -veistospuistoon sekä Mexico Cityn yliopiston pihalle vuonna 1990 sekä "Tuulikoto" -teoksen Hafnarfjörðuriin Islannissa vuonna 1991, kuten myös "Smauri (Apila)" -ympäristötaideteos, joka pystytettiin Vestmannaeyjaren veistospuistoon vuonna 1999. Kesällä 2022 Tieaho oli mukana Naantalin Kultarannan veistosnäyttelyssä, jossa hänen neljä suurikokoista ulkoveistostaan olivat esillä. Veistokset herättivät presidentti Sauli Niinistön ja tohtori Jenni Haukion suuren mielenkiinnon. Lisäksi mainittakoon, että Tampereen kaupunki tilasi vuonna 2022 Tieaholta ”Sikailua raitilla” -veistoksen , joka oli osa kesän kävelykadun veistosnäyttelyä. Teos valittiin noin 30 muun kuvanveistäjän tekemän ehdotuksen joukosta.
Vuonna 1998 Tieaho järjesti halukkaille Suomen Kuvanveistäjäliitto ry:n jäsenille veistosnäyttelyn Kaapelitehtaan Valssaamossa. Tapahtumaan osallistui 23 taiteilijaa.
Videotaide on ollut Tieaholle tärkeää jo 1980-luvulta alkaen, jolloin neljä kuvataiteilijaa perusti taiteilijaryhmän nimeltä BaCaSeMa. Ryhmän ensimmäinen videoteos esitettiin Pelin-galleriassa Helsingissä. Tieahon videoteoksista AV-arkin levityksessä on hänen ensimmäinen oma videoteoksensa "Vuori", joka kuvattiin Sveitsissä 2003, vuonna 2009 valmistunut "Viisi V:n voimaviiva" sekä 2014 ensi-illan saanut fiktiivinen lyhytelokuva "Nyytti". Näiden lisäksi Tieaho on toteuttanut neljä videoteosta, jotka ovat olleet esillä Suomessa ja ulkomailla. Tammikuussa 2024 valmistui Tieahon tanssielokuva "Piiritanssi", jota on näytetty tähän mennessä Espoon Lippulaivan kirjastossa ja Yö Galleriassa Helsingissä.
Barbara Tieaho on toiminut opetustehtävissä; mm. useita vuosia työväenopistoissa ja Västra Nylands Folhögskolanissa, kuten myös seitsemän vuotta Taideteollisessa korkeakoulussa.
Tieaho on jäsenenä seuraavissa kuvataidejärjestöissä: Suomen Kuvanveistäjäliitto ry (kunniajäsenyys alkaen vuodesta 2006), Espoon Kuvataiteilijat ry, Helsingin taiteilijaseura ry, Kaapelin taiteilijat ry, AV-arkki ry, MUU ry, Dimensio-taiteilijaryhmä, Espoon taiteilijakilta sekä taiteilijayhteisö Yö ry. Hänelle myönnettyjä merkittäviä apurahoja ovat muun muassa valtion 3-vuotinen taiteilija-apuraha 1990-92, Svenska Kulturfondenin kaksi 1-vuotista taiteilija-apurahaa 1985 ja 2001. Valtion ylimääräinen taiteilijaeläke alkaen vuodesta 2005.