Koloristi, oraakkeli ja demoni
Neljä vahvaa kulttuuria raastaa Schuvaloff-Maijalan sielua. Sydämessä riehuvat suomalaiset, venäläiset, ruotsalaiset ja ranskalaiset tunteet. Tämä mielen myrsky voi johtaa katastrofiin tai johonkin kulttuurien synteesiin, luovuuden oivaltavaan leimahdukseen.
Schuvaloffista tämä kulttuurien kylpy on kehittänyt upean koloristin, jonka taide yhtälailla julistaa venäläistä väriä, kultaa, romantiikkaa ja satujen taikaa, tai suomalaista raadollista rehellisyyttä, oman itsensä lahjomatonta avaamista, tai ruotsalaista perinteistä, laatukuvista yllättäen purskahtavaa anarkismia tai ranskalaista viileätä, analyyttistä maailman ja elämän tuntemusta.
Omien sanojensa mukaan Schuvaloff maalauksissaan kertaa omaa elämäänsä, tunnustuksia värien avulla, koloristista psykoanalyysiä. "Olen lakannut ihmettelemästä itseäni", hän sanoo.
Elena Schuvaloff-Maijalan taiteessa korostuu tekijän pohjaton elämän jano ja uteliaisuus. Hänen työnsä ovat aina ovien avaamista, uusien alkujen etsimistä, olemassaolon johtolankojen hakua. Joskus jäljet päättyvät lyhyeen, toisinaan ne avaavat uusia ulottuvuuksia, antavat syvää taiteellista tyydytystä.
Schuvaloff käyttää surutta värejä, raskaat värikerrokset kuormittavat kangasta, kulta roiskuu hämmentävän tuhlaavasti kuin venäläisen prinsessan siveltimestä, mutta lopputulos loihtiikin esille herkkyyttä, hiljaisuutta ja haurautta.
Hänen töissään on myös taikaa. Välistä demoni riehuu vapaana, raadollinen ihminen paljastaa sielunsa syvyyksiä. Välistä kankaalla puhuu oraakkeli, joka ennustaa tulevaisuuden tuhoja, mutta aina lopputulokseen soljuvat mukaan värit, kauneuden, sovinnon ja toivon puolestapuhujat.
www.elenamaijala.com