Elisa Matikainen

Kynä rahisee hiljaisessa huoneessa ja piirtää paperiin. Käsi tietää, mitä tekee, minä aina en; seuraan perässä. Prosessi on parhaimmillaan meditatiivinen ja virkistävä, sekä yleensä myös ennalta arvaamaton – ja aina subjektiivinen.

Olen kuvantekijänä vahvasti piirtäjä, mutta yhdistän työskentelyyni myös maalaustekniikoita ja vaikkapa tekstiä. Teoksilleni tyypilliseen luonnonilmiöiden ihmettelyyn ja usein hyvin huomaamattomienkin yksityiskohtien tutkimiseen yhdistyy ihmisen muuttuvan ja monitahoisen olemassaolon kokemuksen kuvaus. Ihmisessä on paljon sellaista hiljaista, mitä on vaikea ilmaista sanoilla. Kuvallinen työskentely on minulle mielekäs tapa antaa muoto tälle mielen pimeän ja valon vuoropuhelulle.