Esko Tirronen

Perustiedot

s. 1934, Harlu – k. 2011
Taidemaalari
Näytä biografia

Bio

Esko Tirronen (10.5.1934-13.11.2011) oli kymenlaaksolainen taidemaalari. Hän syntyi rajantakaisessa Karjalassa, Harlun Läskelässä. Välirauhan aikana perhe muutti Kuusankoskelle.

Tirronen kävi Taideakatemian koulun vuosina 1955-59. Hänen opettajiaan olivat mm. Sam Vanni, Tapani Raittila ja Tuulikki Pietilä, jonka johdolla Tirronen opiskeli yhden ylimääräisen vuoden grafiikkaa.

Läpimurto tapahtui vuoden 1960 Nuorten näyttelyssä. Vuonna 1962 Tirronen edusti Suomea Venetsian biennaalissa yhdessä Ahti Lavosen ja Kain Tapperin kanssa. Valtion taidepalkinnon Tirronen sai 1960-luvulla neljästi: 1960, 1962, 1966 ja 1968. Hänen töitään oli esillä ARS 61- ja ARS 74-näyttelyissä.

Esko Tirronen oli abstraktin informalismin ensimmäisiä edustajia Suomessa. Hän kuului Maaliskuulaisten taiteiljaryhmään. Jo ennen 1960-luvun puoliväliä Tirronen kuitenkin hylkäsi informalismin ja ryhtyi maalaamaan figuratiivisia teoksia, joissa oli aluksi vaikutteita surrealismista.

1970-luvulla Tirronen tunnettiin erityisesti fragmentaarisista, ruiskulla valokuvamaisen tarkasti maalatuista naishahmoistaan. ARS 74-näyttelyssä Tirronen edusti suomalaista fotorealismia.

Kymen läänin ensimmäiseksi läänintaiteilijaksi Esko Tirronen valittiin vuonna 1973. Hän opetti Lahden Taideinstituutissa vuosina 1975-1982 ja oli koulun rehtori 1982-1985.

1980-luvulla Tirronen palasi osittain puoliabstraktin maisemamaalauksen pariin. 1990-luvulla hän teki maalausten ohella litografioita. Viimeiset teoksensa Tirronen maalasi 2000-luvun alkupuolella, minkä jälkeen sairaus esti työskentelyn.

Tirrosen töitä on mm. Kiasmassa, Aineen, Amos Andersonin, Didrichsenin, Helsingin kaupungin ja Sara Hildénin taidemuseoissa, Tampereen nykytaiteen museossa, Pohjanmaan museossa, Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelmassa sekä Etelä-Karjalan, Hämeenlinnan, Imatran, Keravan, Kouvolan, Lahden ja Turun taidemuseoissa. Lisäksi teoksia on Suomen valtion sekä useiden kaupunkien, kuntien ja liikelaitosten kokoelmissa.

Pääasialliset tekniikat: öljy, tempera, akryyli, vesiväri

Kirjallisuutta:

Esko Tirronen: Maalauksia 1959–1989. Toimittanut Merja Ilola. Kouvolan taidemuseon julkaisuja 1, 1989.

Esko Tirronen: taiteilijan vuosikymmenet. Toimittanut Heli Kaukiainen. Kouvolan taidemuseon julkaisuja 10, 2004.