Maalausteni ytimessä on ihmisyyden kerroksellisuus – ihmismielen ja ruumiin kipuilu, kukoistus ja rappio. Tämä dekadenssin vire on samanaikaisesti lumoavaa, viettelevää ja ristiriitaista. Teosteni aiheet kumpuavat omasta elämästäni ja kokemuksistani.
Rakkaus kulkee teoksissani läpäisevänä teemana: sen monimuotoisuus, ristiriitaisuus ja hetkellisyys. Se ei näyttäydy vain romanttisena tai ihanteellisena, vaan myös haavoittuvana, katoavana ja uudelleen rakentuvana. Rakkaus on yhteyden kaipuuta ja erillisyyden hyväksymistä – tilaa, jossa ihminen kohtaa toisen ja samalla itsensä.
Kehon politiikka toimii taiteessani keskeisenä ajattelun ja ilmaisun välineenä. Kehollisuus on minulle sekä henkilökohtainen että poliittinen tila – muuntuva, kerroksellinen ja ristiriitainen. Keho ei näyttäydy pelkästään biologisena olentona, vaan sosiaalisena ja poliittisena kenttänä, jossa käydään jatkuvaa kamppailua vallasta, vapaudesta ja merkityksistä.
Teoksissani keho esiintyy haavoittuvana, muistoja kantavana ja samalla aktiivisena toimijana, joka vastustaa ulkopuolelta asetettuja normeja ja ihanteita. Kuvallisen kielen kautta pyrin purkamaan niitä rakenteita, jotka määrittävät kehoa halun kohteena, kontrollin välineenä tai kulttuurisen katseen alaisena.
Maalausprosessini on intuitiivinen ja hermeneuttinen vuoropuhelu, jossa tunteet ja ajatukset muuntuvat puoliesittäviksi maalauksiksi. Työskentelen vuorotellen maalaten ja kirjoittaen – kirjaan ylös ajatuksiani sekä esiin nousevia uusia kysymyksiä.