2010
Työskentelystäni:
Maalaaminen itsessään on tapahtuma, joka edetessään vie avoimeen, intuitiiviseen tilaan, jossa on mahdollista löytää - ilman ennakkoon tehtyjä suunnitelmia tai niistä huolimatta - maalaus todellisuutena, elävänä asiana.
2006
Mitä maalaaminen on minulle? Sanallisen vastauksen löytäminen on vaikeaa. Vallitsevaa maalaamisessa on enimmäkseen epävarmuus. Maalaamisen ydintä on jonkin sellaisen etsiminen, josta ei tiedä mitä se on ja jota ei vielä ole olemassa. Mitä sellaisesta voi sanoa?
Maalaaminen on vaikeasti ennakoitavissa. Se tuntuu olevan jatkuvassa muutoksen tilassa. Kuitenkin ajan myötä oppii tunnistamaan toistuvia työskentelyyn liittyviä vaiheita ja tunnetiloja. Siirtyminen näköalattomuuden ja täydellisen mahdottomuuden tilasta keskelle rajattomilta tuntuvia mahdollisuuksia kestää joskus kuukausia, toisinaan se tapahtuu silmänräpäyksessä. Ja toisin päin. Pahinta on, että varmaltakaan tuntuvaan kokemukseensa ei voi luottaa. Työskentelyn tuntuessa pelkältä loputtomalta vaivalta saattaa toisinaan olla hyvinkin aidoilla ja eteenpäin vievillä jäljillä. Maalaamisen sujuessa ennennäkemättömällä tavalla on mahdollista olla hukassa, kuvitelmansa sokaisemana. Onneksi kuitenkin varmuus on joskus varmuutta ja mahdoton hetken aikaa helppoa. Kurjuus on kuitenkin useimmiten kurjuutta. Maalausten tarkastelu ilman näköharhoja onnistuu usein vasta jälkeenpäin, etäisyydeltä.
Työskentelyni on hyvin intuitiivista. Se mikä olen ja kokemukseni olemassaolosta heijastuvat siihen väistämättä. Maalatessani kuuntelen itseäni, sitä mitä haluan ja maalausta, mitä se tuntuu ehdottavan ja vaativan tullakseen kokonaiseksi. Maalaus on valmis, kun visuaalinen on muuttunut emotionaalisesti todeksi ja maalaus tullut eläväksi ja läsnäolevaksi.