Eila Minkkinen
Perustiedot
Yhteystiedot
Oma esittely
1965-69 opiskelin Taideteollisuusopiston teollisen muotolun osastolla Suoritin jalometallien leimaustutkinnon 1969 ja aloitin itsenäisen työskentelyn omassa verstaassa. Leimani on ollut ESM.
Kulta-hopeasepän verstaassa työtäni ohjasi kaivertaja Arvi Mäkinen. Kuvanveiston oppettajiani olivat Taideteollisessa oppilaitoksessa mm. Yrjö Rosola, Heikki Häiväoja, Harry Kivijärvi, Kain Tapper, Anneli Sipiläinen ja Erkki Kannosto. Teollisen muotoilun osastoa johti koru- ja metallitait. Börje Rajalin . *Ateneumissa* opiskelin yhteensä kahdeksan vuotta ja eri oppiaineissa opettajat olivat sen ajan alansa huipputaiteilijoita.
Myöhemmin olen soveltanut metallitaiteen ja hopeasepän taitojani myös veistosten ja reliefien tekoon. En muovaile ja vala teoksiani, vaan rakennan veistokset eri tekniikoita käyttäen ja ottaen huomioon eri metallien ominaisuudet. Mm. en hitsaa vaan liitän kappaleet yhteen juottamalla. Käytän erilaisia patinointimenetelmiä korostamaan teoksen luonnetta.
Olen aina ollut kiinnostunut luonnonmuodoista, kivien, puiden, kasvien, sienten, sammalten ja kukkien rakenteesta, joissa toimii mm. ihmeellinen samankaltaisten muotojen toisto, fraktaalit.
Teoksissani olen kuvannut myrskyä, sadetta, jäätymistä, tähtitaivasta ja iltaruskoja!
Veistoksissa olen -80 luvun lopulta lähtien ottanut kantaa luonnon saastumiseen.
Ajankohtaista
Viimeisin näyttelyni oli kutsunäyttely Poriginel Galleriaan yhdessä taidemaalari Anja Karkku-Hohdin kanssa. Kutsujana oli Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys. Kutsu tuli 2019 ja kukaan ei vielä silloin tiennyt koronaviruksesta mitään. Aloitin työskennellä näyttelyä varten helmikuun alussa ja silloin virusta kutsuttiin jo pelottavasti pandemiaksi! Voi tätä maailma! Pandemia nykymaailmassa, jossa meillä on niin hyvä elää ja meillä on kaikkea!! Yletön kuluttaminen ja luonnonvarojen tuhlaaminen on johtanut maapallon kokonaisvaltaiseen saastumiseen, meret ja maat! Kaikkien ihmisten pitäisi viimeistään nyt herätä kunnioittamaan maaäitiä! Yritän kertoa huoleni töilläni sillä pienellä osin, kuin mitä muutamalla veistoksella voi! Ensin syntyi kookas kuparireliefi "Vielä vähän vettä", joka kuvaa kuivuutta. Siinä on iso, lauttamainen alue jonkun kasvin tai kukan kuppimaisia jäännöksiä, jossa joidenkin pohjalla kiiltelee vettä, pieniä peilinpalasia. Joistakin niistä ihminen voi peilata omaa kuvaansa! Toinen teos on veistos "Paha sade". Siinä olen kuvannut myös kasvin jäännöksiä. Aikaisemmin rehevä vihreä mätäs on saanut päällensä oudon sateen. Seuraava maapallon tilaa pohtiva teos on "Musta koralli". Omalla tekniikallani kuparilevystä tehdyistä kuppimaisista muodoista rakennettu, kovajuotteella yhteen liitetyt kymmenet muodot muodostavat 'keon', koralliriutan osan. Mm. nämä teokset olivat seitsemän muun työn kanssa Poriginaalin näyttelyssä 28.11- 29.12.2020. Näyttely ehti olla avionna vain neljä päivää, kun Porissa suljettiin kaupungin museot ja näyttelyt koronaepidemian vuoksi. Jäimme vaille yleisöä, oli huono tuuri ja haimme työt pois! Näyttelystä minun osaltani on You tube.ssa video, joka löytyy sieltä nimelläni. Raumalla 28.01.2021