Sari Bremer
Perustiedot
s. 1976, Helsinki
Taidegraafikko
Yhteystiedot
Puhelinnumero: 0415370860
Sähköposti: sari.bremer@luukku.com
Oma esittely
Kuvien aiheista:
Esitän töissäni paikkoja ja maisemia joissa en ole koskaan fyysisesti käynyt. Teemat liikkuvat vapaasti yksinäiseltä luodolta syvälle viidakkoon. Vaikka työt ovatkin allegorisia haluan että ne toimivat samalla visuaalisina kokonaisuuksina, eikä kuvien symboliikkaa tarvitse tulkita. Haluan katsojan kuvieni kautta kokevan outoja tapahtumia, tilanteita ja paikkoja. Teokset ovat ikkunoita muualle; unohdettuihin tarinoihin, kadonneisiin myytteihin. Kuvien aiheet voivat tuntua vahvasti arkkityyppisiltä ja siltä että ne merkitsevät jotain tiettyä asiaa, kuitenkin jos niitä tarkastelee lähemmin kuvien merkitys ei olekaan niin ilmeinen vaan niissä esiintyvät symbolit tuntemattomia. Pyrin luomaan kuvissani trillerin tuntua, siten että katsoja voi turvallisen välimatkan päästä seurata pelottavia, mystisiä ja kummallisia tapahtumia. Haluan kuvissani
viettää aikaani rajamailla. Haluan tutun ja tuntemattoman kohtaavan.
Into the Wilderness teemassa käsittelen usein villiä viidakkoa ja siellä tapahtuvia dramaattisia kohtauksia jossa kauneuden ja väriloiston keskellä hallitsee vahvemman laki, innoittajana mm. Henry Rousseau. Kauempaa katsottuna työ saattaa näyttää kauniilta maisemalta, mutta lähimmin tarkasteltuna asia ei olekkaan aivan niin…
Muita teemoja ovat mystiset tapahtumat, jossa tulkitsen vanitas aihetta ja kuoleman tanssia keskiaikaisesta kirkkotaiteesta ammentaen, ja nykyaikaan sijoittaen.Teoksissa käsittelen sitä mitä maailmassamme tapahtuu, uutiset muuttuvat viidakoksi ja turhuuksien rovion yllä lentelevät apokalyptiset ratsastajat.
Metsä
Olen myös eksoottisen viidakon lisäksi ruvennut kuvaamaan
Pohjoisia ikimetsiä. Tummat sävyt ja aavemaiset tapahtumat kietoutuvat yhteen tuttujen pohjoisten eläinten kanssa. Metsä on kaunis mutta tunnelma on latutunut ja tapahtumat liikkuvat luonnollisen ja yliluonnollisen rajamailla.
TekniikastaTeokset ovat tehty monivärimetalligrafiikan menetelmällä, jossa kuva syövytetään 2-3 kuparilevylle joista se painetaan paperille näin muodostaen kuvakokonaisuuden. Tekniikka on haastava, ja aikaa vievä, kaikki vaiheet tehdään käsityönä. Valmiista kuparilaatoista voi vedostaa useita vedoksia, kuitenkin jokainen vedostus on työläs prosessi jonka tekeminen voi kestää useamman tunnin. Teen kaikki metalligrafiikan vedostukseni itse sillä tämäon tärkeä osa luomista ja jokainen vedos poikkeaa hiukan toisistaan. Kuitenkin kuva on minulle tärkein ja katsojan ei tarvitse tietää miten se on tehty.
Työskentelen kokopäiväisenä taiteilijana Helsingissä, Vallilan taiteilijatalossa sijaitsevassa työhuoneessani.
Teen monivärimetalligrafiikka teknisesti varsin perinteisesti (viivasyövytys, akvatinta, akryylimenetelmät, monotypia sekä maalaus,). En kuitenkaan anna perinteisen tekotavan rajoittaa ilmaisuani, kokoa tai väriä, vaan pyrin tekemään työni aiheiden vaatimalla tavalla ja antaudun pitkällisiin kamppailuihin värien ja koon kanssa. Olen huomannut että metalligrafiikan mahdollisuudet ovat loputtomat. Minulle kuva on kaikista tärkein, tekniikka on vain toteuttamistapa jolla pystyn esittämään sen minkä haluan. Koen onnistuneeni teknisesti jos teoksen tekotapa ei vie huomiota itse kuvalta.
Esitän töissäni paikkoja ja maisemia joissa en ole koskaan fyysisesti käynyt. Teemat liikkuvat vapaasti yksinäiseltä luodolta syvälle viidakkoon. Vaikka työt ovatkin allegorisia haluan että ne toimivat samalla visuaalisina kokonaisuuksina, eikä kuvien symboliikkaa tarvitse tulkita. Haluan katsojan kuvieni kautta kokevan outoja tapahtumia, tilanteita ja paikkoja. Teokset ovat ikkunoita muualle; unohdettuihin tarinoihin, kadonneisiin myytteihin. Kuvien aiheet voivat tuntua vahvasti arkkityyppisiltä ja siltä että ne merkitsevät jotain tiettyä asiaa, kuitenkin jos niitä tarkastelee lähemmin kuvien merkitys ei olekaan niin ilmeinen vaan niissä esiintyvät symbolit tuntemattomia. Pyrin luomaan kuvissani trillerin tuntua, siten että katsoja voi turvallisen välimatkan päästä seurata pelottavia, mystisiä ja kummallisia tapahtumia. Haluan kuvissani
viettää aikaani rajamailla. Haluan tutun ja tuntemattoman kohtaavan.
Into the Wilderness teemassa käsittelen usein villiä viidakkoa ja siellä tapahtuvia dramaattisia kohtauksia jossa kauneuden ja väriloiston keskellä hallitsee vahvemman laki, innoittajana mm. Henry Rousseau. Kauempaa katsottuna työ saattaa näyttää kauniilta maisemalta, mutta lähimmin tarkasteltuna asia ei olekkaan aivan niin…
Muita teemoja ovat mystiset tapahtumat, jossa tulkitsen vanitas aihetta ja kuoleman tanssia keskiaikaisesta kirkkotaiteesta ammentaen, ja nykyaikaan sijoittaen.Teoksissa käsittelen sitä mitä maailmassamme tapahtuu, uutiset muuttuvat viidakoksi ja turhuuksien rovion yllä lentelevät apokalyptiset ratsastajat.
Metsä
Olen myös eksoottisen viidakon lisäksi ruvennut kuvaamaan
Pohjoisia ikimetsiä. Tummat sävyt ja aavemaiset tapahtumat kietoutuvat yhteen tuttujen pohjoisten eläinten kanssa. Metsä on kaunis mutta tunnelma on latutunut ja tapahtumat liikkuvat luonnollisen ja yliluonnollisen rajamailla.
TekniikastaTeokset ovat tehty monivärimetalligrafiikan menetelmällä, jossa kuva syövytetään 2-3 kuparilevylle joista se painetaan paperille näin muodostaen kuvakokonaisuuden. Tekniikka on haastava, ja aikaa vievä, kaikki vaiheet tehdään käsityönä. Valmiista kuparilaatoista voi vedostaa useita vedoksia, kuitenkin jokainen vedostus on työläs prosessi jonka tekeminen voi kestää useamman tunnin. Teen kaikki metalligrafiikan vedostukseni itse sillä tämäon tärkeä osa luomista ja jokainen vedos poikkeaa hiukan toisistaan. Kuitenkin kuva on minulle tärkein ja katsojan ei tarvitse tietää miten se on tehty.
Työskentelen kokopäiväisenä taiteilijana Helsingissä, Vallilan taiteilijatalossa sijaitsevassa työhuoneessani.
Teen monivärimetalligrafiikka teknisesti varsin perinteisesti (viivasyövytys, akvatinta, akryylimenetelmät, monotypia sekä maalaus,). En kuitenkaan anna perinteisen tekotavan rajoittaa ilmaisuani, kokoa tai väriä, vaan pyrin tekemään työni aiheiden vaatimalla tavalla ja antaudun pitkällisiin kamppailuihin värien ja koon kanssa. Olen huomannut että metalligrafiikan mahdollisuudet ovat loputtomat. Minulle kuva on kaikista tärkein, tekniikka on vain toteuttamistapa jolla pystyn esittämään sen minkä haluan. Koen onnistuneeni teknisesti jos teoksen tekotapa ei vie huomiota itse kuvalta.
