Sari Poijärvi

Perustiedot

s. 1955, Helsinki
Valokuvataiteilija, valokuvaaja, TaM, fil.yo.
Asuinpaikka: Helsinki

Yhteystiedot

Oma esittely

Kuvaan useimmiten kaupungeissa koska minua inspiroi kuvaajana rakennetuissa ympäristöissä ihmisen käden jälki, itse rakennukset, kaupunkiarkkitehtuuri, erilaiset puistot ja puut eli eräänlainen kaupunki luonto, myös yksityiskohdat ja pystytetyt muistomerkit ja patsaat, sanalla sanoen: historian kerrostumat ja ajan mukanaan tuoma rapauma. Kaupungeissa nähtävät monet kerrostumat näyttävät mielestäni tapaamme koota, hallita ja muokata ympäröivää maailmaamme.

Rakentaminen ja kaupunkikuvan jatkuva muutos on ollut pitkäaikainen kiinnostukseni kohde. Viimeksi kuvasin tähän teemaan Prahassa 2012 ja laajemmin useamman viikon kuvausmatkalla entisen itäblokin alueella Belgradissa, Bukarestissa, Sarajevossa ja Zagrebissa 2009, tämä aineisto uinuu arkistossani osin vielä käsittelemättömänä.

Henkilökuvan on ottanut Sari Gustafsson.
Näytä biografia

Ajankohtaista

Juhlat”-näyttelyssä Tampereen Kulttuuritalo Laikussa 17.9. - 9.10. 2022 minulla on esillä teossarja: From This Life, vol.2. Sarjassa on kuusi teosta, kolme kahden kuvan kuvaparia: Lohusalu–Sarajevo, Tanger–Zagreb ja Espanja–Bukarest. Sarja käsittelee elämän pirstaleisuutta. Rispaantunut jalkapallomaalin verkko, sodan jäljet, ruostuva hylätty laiva, kala pienessä ämpärissä, juhlien jäljet kertovat myös elämän hauraudesta. Kuvillani haluan pysäyttää katsojan näkemään elämän pieniä yksityiskohtia, kokemaan ehkäpä kaihoa, surua, ehkäpä myös kauneutta...

Vuosina 2011-2018 valokuvaaja sai väistyä taka-alalle ja korvautua yrittäjäidentiteetillä. Tänä aikana vastasin Art Hotel Helsinki -taidehotellin (nyk. taidehotelli AX) ideasta, kehittämisestä ja konseptista.

Halusin luoda uudenlaisen taiteilijalähtöisen hotellikonseptin ja perustin sitä varten Art Hotel Helsinki Oy:n alkuvuodesta 2012. Tarkoituksenani oli tuoda Helsinkiin suomalaista nykytaidetta ylistävä taidehotelli. Olin seitsemän vuotta hankkeen primus motor, yhtiön toimitusjohtaja ja myös hallituksen puheenjohtaja.

Taidehotellin konseptin rakentaminen alkoi solmimalla aiesopimukset 16 suomalaisen taiteilijan kanssa. Taiteilijat suunnittelisivat kukin oman hotellihuoneensa siten, että huone olisi itsessään taideteos. Ideanani oli sekoittaa tunnettuja nimiä ja nostaa esille myös tulevaisuuden tähtiä. Mukaan tulivat muun muassa Pekka Jylhä, Mika Kaurismäki, Anu Tuominen, Rosa Liksom, Sofi Oksanen, Jani Tolin ja Stefan Lindfors.

Arkkitehtiluonnoksia suunnittelemaan palkkasin arkkitehtitoimisto Futudesignin. Tämän kanssa laadituissa piirustuksissa ensimmäinen kerros oli julkista tilaa korkealle kohoavine kattoineen. Julkiseen tilaan hahmottelin isoa näyttävää taideteosta ja vaihtuvien näyttelyiden galleriatilaa. Hotellin eri kerrokset teemoitettaisiin eri taiteenlajeille, taiteen tulisi olla kaikkialla läsnä vaikuttavana ja kokemuksia tuovana.

Neuvottelin Art Hotel Helsingille tonttivarauksen Jätkäsaaresta ja osallistui vuosien ajan kaupungin järjestämiin alueryhmäkokouksiin. Pitkin matkaa etenemisstrategiat vaihtuivat vastaamaan muuttuvia tilanteita. Rahoitusta haettiin myös joukkorahoituskampanjalla Mesenaatin alustalla.


Ennen Art Hotel Helsinki Oy:n myymistä Primehotels Oy:lle 2018 verkostoiduin ja tein hanketta tunnetuksi niin koti- kuin ulkomaillakin neuvotellen useammankin ulkomaisen hotellioperaattorin kanssa. Osallistuin muun muassa Tukholmassa järjestettävään Nordic Tourism Investment Forumiin esitellen Art Hotel Helsinkiä sijoittajille. Sijoittajat valitsivat taidehotelliprojektin hopealle 12 eri pohjoismaisen hankkeen joukosta.

Lehdistötilaisuuksia järjestettiin kaksi. Lehdistömainintoja kertyi eri medioissa lähes 30. Art Hotel Helsinki oli mukana myös kahdesti Habitaressa ArtHelsinki -osastolla.

Jatkoin vielä taiteellisena johtajana uuden omistajan palveluksessa vuoden 2019 alkupuolelle. Haasteellisen, vaativan, mielenkiintoisen, stressaavan ja kokonaisvaltaisen urakan jälkeen oloni oli kaikkensa antanut, joten oman taiteen tekeminen on vasta hiljalleen viriämässä.

 

Bio

Kaupunki-kiinnostukseni lisäksi olen kuvannut / toteuttanut yhden teeman kokonaisuuksia joko yksin tai yhteistyössä. Näistä ohessa joitakin itselleni merkityksellisimpiä:

  • "Kasari"-projekti oli paluu 80-luvulle. Se oli henkilökohtainen sukellus omaan lähihistoriaani kulkien läpi koko vuosikymmenen. ”Kasari” päätyi kirjaksi ja näyttelyksi 2011. Kirjassa halusin irti perinteisestä valokuvakirjan muodosta joten säästämäni lippulaput tukivat valokuvien rinnalla skräppikirjan muotoa. Kjell Westö vastasi 80-lukua naulaavista kirjan teksteistä.

  • ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi” oli Mäntän kuvataideviikojen teema 2011. Mustavalkoinen "Äidit ja pojat" -sarjani toi esille monenlaisia äiti-poika-pareja: erilaisia äitejä erilaisissa maisemissa eri vuodenaikoina, yhden tai useamman poikansa kanssa. Tätä sarjaa oli ilo kuvata!

  • Kollega Nina Tuitun kanssa kuratoitu ja tuotettu "Usko Tro" -näyttely, -kirja ja -seminaari käsitteli hengellisyyttä suomalaisessa nykyvalokuvassa. Näyttelyn taiteilijoiksi pyysimme sekä nuoria tuntemattomia nimiä että tunnettuja valokuvataiteilijoita, ja olimme myös itse mukana kuvaajina. Seminaarissa puhuivat mm. dosentti Elina Vuola, filosofi Tuomas Nevanlinna, pappi Jaakko Heinimäki, Tehosekoitin yhtyeen Otto Grunström, kosmologi Kari Enqvist. Seminaarin puheenvuorot päätyivät myös kirjan teksteiksi. ”Usko-Tro” -näyttely teki laajan kierroksen Suomen suurissa taidemuseoissa 2004-07, lähtien liikkeelle Helsingin Amos Anderssonin taidemuseolta.

  • "Ammattinaisia Women at Work" -kuvausprojekti 1998-2002 päätyi kirjaksi ja näyttelyksi. Oli etuoikeus kuvata osaavia ja lahjakkaita naisia eri ammateissa Helsingissä, Kittilässä, Aurassa Nuijamaalla... Ammattien kirjo oli laaja: presidentistä levyseppä-hitsaajaan, mallitoimiston johtajasta maanviljelijään, lentokapteeniin. Kirjan esipuheessa Nenne Hallman toteaa: ” Nämä kuvat tekevät näkymättömän näkyväksi.” Nenne, olen edelleen kiitollinen sanoistasi!

  • Kaupunkikuviani oli esillä ”From this life” -yksityisnäyttelyssä Photography Gallery A/A:ssa Reykjavikissa 2007. Lisäksi Reykjavikin Valokuvataiteen museon The Shot-tilassa pyöri kaksi DVD-esitystä, toinen esitteli laajemmin tuotantoani, toinen oli Veli Granön minusta tekemä henkilökuva.

  • Lopuksi mainitsen 1991 julkaistun kirjan ”Kuka pelkää mustaa poikaa” Ajatus kuvata veljeksiä joista toinen oli musta ja toinen vaalea pellavapää lähti minulta. Rasismi nosti ilkeää päätään jo tuolloin eikä siitä puhuttu tarpeeksi, juuri ollenkaan. Valokuvakirjan kustansi Tammi, ja ehkä kirja oli aikaansa edellä koska se jäi jotenkin varjoihin.


Teoksiani löytyy seuraavissa kokoelmista: Valtion taidekokoelmat, Helsingin kaupungin taidemuseo, Suomen urheilumuseo, Suomen valokuvataiteen museo, Teresia ja Rafael Lönnströmin säätiö, Jyväskylän kaupunki, ja yksityisistä kokoelmista kotimaassa ja ulkomailla.

Olen taiteen maisteri Taideteollisen Korkeakoulun (nykyisin Aalto-yliopisto) valokuvataiteen osastolta. Jatko-opiskelin Helsingin yliopiston Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella ja Kristiina Instituutissa 1987-93.