Osittainen omakuva syntyi miltei apokalyptisissä tunnelmissa koronakammiossa luonnonmullistuksista ja eläinten poikkeuskäyttäytymisistä lukiessa. ”Kuka saa ja kenelle annetaan ja miten raukkamaisesti onnen anti täällä jaetaan” Leevi and The Leavingsien biisi ”Itkisitkö onnesta” pyöri päässä. Intouduin jopa opiskelemaan Kestävää kehitystä.
Käytetyn materiaalin tarina kiehtoo. Sillä on ollut jo jokin käyttötarkoitus ja merkitys ennen kuin se on roskaa tai muuten kierrätettävää tavaraa. Sen elinkaari on ollut jo pitkä ja minä voin antaa sille vielä yhden luvun lisää kertomukseen.