Loading…
Juha-Pekka Inkinen: Enkeli
Epätavallisia ilmiöitä
Inkisen teokset kuvittavat ajan epävarmuudesta nousevia tuntoja.
Epätavallisia ilmiöitä -sarjan kuvat ovat rakennettuja kokonaisuuksia, joissa nykyaika ja menneisyys törmäävät. Inkinen ennustaa takaisinpäin: hän tekee uskottavia arvauksia siitä, mitä olisi voinut olla, käyttäen lähtökohtanaan menneisyyden kuvastoa. Samalla tavoin toimii myös generatiivinen tekoäly – rakenteeltaan konservatiivinen ja jopa nostalginen. Inkisen näkemykset kuitenkin särähtävät, ja hän tekee kuvan luomuna, huumoria unohtamatta.
Teokset muistuttavat vanhoja julisteita, mutta niiden sisältö on tätä päivää: ympäristön tila, militarismi ja arvomaailmat. Jugend-tyyliset koriste-elementit luovat outouden kerroksen, joka sekä houkuttelee että vieraannuttaa. Julisteiden näennäinen uskottavuus on osa Inkisen pyrkimystä – mitä vakuuttavammalta kuva näyttää, sitä tehokkaammin se horjuttaa katsojan suojauksia.
Materiaalit näihin kollaaseihin on kerätty kirpputoreilta ja museoiden kuva-arkistoista. Rakennuspalat ovat pääosin 70–130 vuotta vanhoja, mutta niistä syntyy kokonaisuus, jossa piikikäs nostalgia kohtaa nykyhetken ja jossa kauneus, outous ja kriittinen ajattelu kulkevat rinnakkain.
Inkisen teokset kuvittavat ajan epävarmuudesta nousevia tuntoja.
Epätavallisia ilmiöitä -sarjan kuvat ovat rakennettuja kokonaisuuksia, joissa nykyaika ja menneisyys törmäävät. Inkinen ennustaa takaisinpäin: hän tekee uskottavia arvauksia siitä, mitä olisi voinut olla, käyttäen lähtökohtanaan menneisyyden kuvastoa. Samalla tavoin toimii myös generatiivinen tekoäly – rakenteeltaan konservatiivinen ja jopa nostalginen. Inkisen näkemykset kuitenkin särähtävät, ja hän tekee kuvan luomuna, huumoria unohtamatta.
Teokset muistuttavat vanhoja julisteita, mutta niiden sisältö on tätä päivää: ympäristön tila, militarismi ja arvomaailmat. Jugend-tyyliset koriste-elementit luovat outouden kerroksen, joka sekä houkuttelee että vieraannuttaa. Julisteiden näennäinen uskottavuus on osa Inkisen pyrkimystä – mitä vakuuttavammalta kuva näyttää, sitä tehokkaammin se horjuttaa katsojan suojauksia.
Materiaalit näihin kollaaseihin on kerätty kirpputoreilta ja museoiden kuva-arkistoista. Rakennuspalat ovat pääosin 70–130 vuotta vanhoja, mutta niistä syntyy kokonaisuus, jossa piikikäs nostalgia kohtaa nykyhetken ja jossa kauneus, outous ja kriittinen ajattelu kulkevat rinnakkain.
