Johanna Pöykkö: Oulun paloista säästynyt 1700-luvun perintötekstiili

Valmistumisvuosi: 2025

Tekniikka: Poltetut, maalatut, käytetyt liinavaatteet

Koko: 505x365cm

Avainsanat: Johanna Pöykkö, tuhottu, poltettu, tekstiili, tekstiilihistoria, tekstiiliperintö, perintötekstiili

Oulun kulttuuripääkaupunkivuonna jäin miettimään, mitkä ajalliset kerrostumat ihmistarinoineen tällä paikalla on. Mistä kulttuurimme on muodostunut. Oulu on historiansa aikana palanut 10 kertaa. 1800-luvulla kaupunki koki kaksi suurta paloa. Vuoden 1822 palossa 330 taloa tuhoutui, 65 jäi. Palon jälkeen kaivettiin Plaanaoja suoja-alueeksi palon leviämistä rajoittamaan. Vuoden 1882 palossa tuli tuhosi 27 rakennusta juuri Kulttuuritalo Valveen tienoilta. Kulttuuritalon vanhat osat on rakennettu tämän palon jälkeen. Näiden kaupunkipalojen lisäksi Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmia on palanut 1900-luvulla kaksi kertaa, joissa tuhoutui paljon sinne talletettua paikallista esineistöä.

Mitä paloissa on tuhoutunut? Minkälainen olisi tekstiilihistoriamme ilman paloja? Mistä kulttuuriperimämme muodostuu? Mitä olemme onnistuneet kuljettamaan mukanamme? Mitä viemme eteenpäin? Näiden mietintöjen pohjalta aloin kuvittelemaan perintötekstiiliämme. Tutkin kuvia 1700-luvun ryijyistä. Otin niistä mukaan rytmitystä, kuvio- ja värimaailmaa. Tekniikan ollessa muu kuin kuvion solmiminen villalangoin, alkoi kuvio- ja värimaailma tuoda valmistuessaan viitteitä niin afrikkalaisista batiikkitekstiileistä, itämaisista matoista kuin saamelaisista kuvio- ja väriteemoista. Mietin, kuinka yhtenäinen eri puolilla asuneiden kansojen kulttuuriperimä onkaan.

Taiteilijan sivulle