Loading…
Johanna Pöykkö: Voinko ottaa teltan mukaani
Voinko ottaa teltan mukaani – installaatio, sarjasta Suoja/seinät.
”Suoja / seinät ” - installaatiossa tuon esiin keskenjääneitä tilanteita, joissa ihminen on kohdannut suojautumisen tarpeen. Teoksessa yhdistyy visuaalisia elementtejä sälekaihtimista ja naamiointiverkoista. Ne ovat muotoilutuotteita, joiden avulla ihminen on tottunut rajaamaan yksityisyyttään ja jopa piiloutumaan. Muistot turvallisuudesta / turvattomuudesta seuraavat voimakkaina läpi elämän.
Installaatio koostuu 9m pitkistä serigrafialla kuvioiduista ja viilletyistä lakanakankaista. Se ripustetaan mahdollisuuksien mukaan sellaiselle korkeudelle, että näyttelyvieras voi tutkia sitä sekä alhaaltapäin, että sivusta/ylhäältä päin. Pitkät lakanakankaat rytmitetään aalloille ja kaarille, jolloin ne muodostavat tiloja ja suikaleverkoston, joka paljastaa ja kätkee. Muoto on lähtenyt liikkeelle lapsuuden kangasmajoista ja suvun vanhimpien lakananviikkaushetkistä aikana, jolloin lakanat venytettiin ja taiteltiin tietyn koreografian mukaan. Mummo viikkasi isompien kanssa lakananoita ja pienet kikattivat lakanoiden alla tuulenvireen heiluttaessa hiuksia. Teoksen nimi viittaa uutiskuvamuistooni 2000-luvun alusta. Pakolaisleiri oli päätetty kiirelliseseti tyhjentää. Pieni poika seisoo kankaisen telttameren keskellä ja kysyy "Voinko ottaa teltan mukaani?".
Installaatio on ollut esillä Valve galleriassa Oulussa.
”Suoja / seinät ” - installaatiossa tuon esiin keskenjääneitä tilanteita, joissa ihminen on kohdannut suojautumisen tarpeen. Teoksessa yhdistyy visuaalisia elementtejä sälekaihtimista ja naamiointiverkoista. Ne ovat muotoilutuotteita, joiden avulla ihminen on tottunut rajaamaan yksityisyyttään ja jopa piiloutumaan. Muistot turvallisuudesta / turvattomuudesta seuraavat voimakkaina läpi elämän.
Installaatio koostuu 9m pitkistä serigrafialla kuvioiduista ja viilletyistä lakanakankaista. Se ripustetaan mahdollisuuksien mukaan sellaiselle korkeudelle, että näyttelyvieras voi tutkia sitä sekä alhaaltapäin, että sivusta/ylhäältä päin. Pitkät lakanakankaat rytmitetään aalloille ja kaarille, jolloin ne muodostavat tiloja ja suikaleverkoston, joka paljastaa ja kätkee. Muoto on lähtenyt liikkeelle lapsuuden kangasmajoista ja suvun vanhimpien lakananviikkaushetkistä aikana, jolloin lakanat venytettiin ja taiteltiin tietyn koreografian mukaan. Mummo viikkasi isompien kanssa lakananoita ja pienet kikattivat lakanoiden alla tuulenvireen heiluttaessa hiuksia. Teoksen nimi viittaa uutiskuvamuistooni 2000-luvun alusta. Pakolaisleiri oli päätetty kiirelliseseti tyhjentää. Pieni poika seisoo kankaisen telttameren keskellä ja kysyy "Voinko ottaa teltan mukaani?".
Installaatio on ollut esillä Valve galleriassa Oulussa.