Avainsanat: Johanna Pöykkö, poltettu kangas, lkäytetty lakana, tekstiili installaatio, puute, puuttuminen, tuho, tuhoutuminen
Tekemiseni taustalla on ajatuksia epäreiluudesta, kaipuusta, menettämisestä, saavuttamisesta ja tyytymisestä. Jotain puuttuu jo lähtökohtaisesti mutta ihmiset myös tuhoavat toimillaan ihmisiä, rakennettua ympäristöä, kulttuuriperimää, luontoa, mahdollisuuksia. Se miten muutoksiin ja puutteeseen suhtautuu, vaikuttaa niiden kanssa pärjäämiseen. Ajatellaanko elämää sen kautta, mitä puuttuu, mitä vailla on?
Taiteessani tuon esiin hetkiä kun huomaan, että tilanne ei ole ok, kaipaan muutosta. Aiheen tarkastelu lähtee liikkeelle oman elämän tilanteista, joista laajentaa katsettaan ympärilleen ja arvioi, miten muut tähän reagoivat. Minua kiinnostaa se, miten ihminen suhtautuu puutteeseensa. Onko se asia, joka määrittää ja rajoittaa olemista, vai sisäinen voimavara. Lähdin liikkeelle ajatuksesta, jotakin puuttuu. Työstän ajatusta tuhoamalla hallitusti kangasta. Tuli tuhoaa. Jotain alkuperäisestä on poissa. Jotain mitä on ollut ennen, uupuu.