Teen ympäristötaidetta ja taidetta monilla eri tekniikoilla luontoa kunnioittaen.
Marja Hakala
Marja Hakalalle taide on tapa olla olemassa ja hänen teoksensa viime vuosina ovat usein merkinneet ympäristötaidetta, tilataidetta ja installaatioita varsin suuressakin koossa. Hakalan kansainvälinen taide näyttäytyy sekä luonnossa että rakennetussa kulttuurisessa ympäristössä ja joskus ponnahtaa esiin mitä yllättävimmissä paikoissa. Hakala käyttää luonnonmateriaalia toisinaan pienemmässä mittakaavassa ommellen sen kiinni tasoon tai pintaan. Työskentelytapa on hidas ja viivähtelevä, mikä heijastuu teosten erämaanomaisessa rauhallisessa puhuttelevuudessa. Joskus harvoin Hakalan teokset ovat osallistavia, jolloin katsoja saattaa esimerkiksi astella teoksen sisään.
”Takaisin luontoon” –ajatus nousee Hakalan taiteessa vahvasti esille. Hakala vertaa taiteessaan luonnon järjestystä ihmisen kulttuuriseen järjestykseen. Katsoja saa elämyksellisen oivalluksen Hakalan teosten muistuttaessa siitä, ettei luonto ole kaaos. Piilossa oleva kaiken kattava luonnon suuri suunnitelma ja ihmisen osa siinä ovat tavallaan Hakalan teosten aihe. Hakala haluaa katsojan iloitsevan luonnosta yhtä paljon kuin taiteilija itse ja osoittaa teoksillaan kiitollisuuttaan elävälle ympäristölle.
Hakala käy taiteessaan vuoropuhelua materiaalinsa kanssa. Taiteilija sekä tuo luonnonmateriaalia sisätilaan että siirtää ready-made valmisesineitä luontoon – esimerkiksi vanhoja leikkikaluja. Luonto on rajaton taidemateriaalin aarreaitta, josta on hyvä arvostuksella ammentaa. Esineet taiteilija on kerännyt kierrätyspaikoista kuten kirpputoreilta, mikä korostaa luonnon kunnioittamista ja ihmisen suhdetta alkuperäiseen yhteyteensä.
Kunnioitus ilmenee jo työskentelytavassa, jossa Hakala ei taita edes oksia puista, vaan kerää maahan kertynyttä materiaalia. Hän tarjoaa hylätyille esineille tai kaarensa päässä olevalle luonnonmateriaalille teoksissaan uuden elämän taideteoksen osana. Siksi hänen taiteensa kohdalla on vaikea sanoa, onko luonto galleria vai galleria muuntunut luonnonkaltaiseksi. Ympäristö- ja tilataiteessa yleensä julkinen tila muuttuu taiteen tilaksi ja teos muovaa ympäristöään, jolloin teoksen ja tilan välinen raja välttämättä hämärtyy.
Järjestäessään materiaalia, Hakala käyttää paljon symmetriaa ja teokset muotoutuvat abstraktiksi kuvaksi palapelin lailla, jossa osat loksahtavat suvereenisti kohdalleen. Toisto ja sarjallisuus harmonian ja muodon ohella ovat Hakalan taiteen tulkitsemisen avainsanoja. Katsoja voi Hakalan teosten kautta nähdä ympäristönsä kuin uusin silmin
Luonnonesineissä näkyy paljon mielenkiintoisia värejä, muotoja ja tekstuureja, jotka sisältävät teosten ilmentämää toistoa ja samanlaisuutta olematta silti täsmällisen geometrisia matemaattisesti. Pienet erot ovat tärkeitä: yksikään käpy, lehti tai oksa – kuten yksikään ihminen − ei lopulta ole samanlainen, vaikka muistuttavatkin toinen toistaan. Hakalan taiteen taustalla saattaa piillä kätkössä individualistinen ideologia.
Toisinaan Hakala työstää esimerkiksi leikaten teoksiinsa osan materiaalista, jolloin muotojen vaihteleva sommittelu muodostuu teosten kauneuden ja estetiikan erääksi lähteeksi. Tuloksena syntyy esimerkiksi sarjoja osittain geometriseen asuun puettuja luonnonmuotoja, jotka saavat ilmaisutavan myötä perspektiivisiä ja kineettisiä ulottuvuuksia. Hakalan ympyräteoksia on tulkittu mandala-kuvioiksi, joka sanskritissä merkitsee symbolisesti tai metafyysisesti kosmosta, maailmankaikkeutta.
Hakalan tekniikka on sekatekniikkaa siinä mielessä, että siinä yhdistyvät taide ja käsityö, joka on alisteinen taiteelle. Tekniikka ei määrää, vaan taiteellinen ilmaisu, joka muotoutuu kunkin teoksen kohdalla erikseen. Hakala ei halua juosta taiteellisen trendin perässä, vaan olla uskollinen omalle tavalleen tehdä ja ilmaista. Epäkaupallisuus ja epäpyrkyryys ovat Hakalan taiteessa läsnä. Ympäristö- tai tilateos ei useinkaan ole pysyvä ja siten ei edes myytävissä.
Aikaisemmin Hakala on toteuttanut paljon taidegrafiikkaa. Monivuotinen croquis-piirustus Outi Heiskasen ateljeessa ja vanhan rakkauden, maalaamisen elvyttäminen sekä ahkera valokuvaaminen kulkevat nykyään rinnan muun taiteellisen työskentelyn kanssa. SAMI AIKIO, FM