Inkeri Makkonen

s. 1956, Mikkeli
Kuvataiteilija, Tilataiteilija, Ympäristötaiteilija
Asuinpaikka: Helsinki

Yhteystiedot

Puhelinnumero: +35841 5271 606

Oma esittely

Maalaan, piirrän, teen installaatioita, veistoksia ja kaupunkitaideteoksia.
Teoksiani on ollut näyttelyissä vuodesta 2004 lähtien ja niitä on useissa merkittävissä julkisissa ja yksityisissä taidekokoelmissa Suomessa ja ulkomailla. (mm. Jenny ja Antti Wihurin säätiö, Valtion taideteostoimikunta, Olympic Fine Arts –kokoelma, Peking).
Kaupunkitaiteen parissa olen työskennellyt ideoijana ja koordinoijana Espoon kaupungille 2011-12. Projektin aikana toteutettiin Espoon keskukseen kolme teosta suurmaisemaan.

Olen aikaisemmin työskennellyt viulunsoiton opettajana ja arkkitehtina, joihin minulla on koulutus. Maalaaminen kuitenkin kiinnosti minua ja kiusasi alituiseen mieltäni. Olin varma, että harmittelisin myöhemmin, ellen uskaltautuisi kokeilemaan sitä.
Kokeilusta tuli kuitenkin pitkäaikainen; tätä työtä tahdon tehdä elämäni loppuun. Maalatessa vain oma pääni asettaa rajat. Tunnen olevani elossa.
Aiemmista ammateistani olen saanut paljon työhöni kuvataiteilijana. Kiitollinen olen viulunsoiton opettajilleni Moskovan konservatorion professori Wladimir Diakonoffille sekä Sibelius Akatemian professori Arno Granrothille. He opettivat minulle työskentelyn intensiivisyyttä ja asennetta tavalla, jota en mistään muualta olisi voinut oppia. Niin uskon. Kaupunkisuunnittelijana opin määrätietoisuutta sekä tilan ja mittakaavojen hahmottamisen taidon, minkä huomaan tärkeäksi näyttelyä tai teosta tilaan suunnitellessani.

Pitkäaikaiset esikuvani ovat tanskalainen kuvataiteilija Per Kirkeby ja suomalainen Ulla Rantanen. Kirkebyn teosten intensiivisyys ja voima puhuttelevat minua syvästi. Rantasen teokset ovat osoittaneet minulle lapsuudestani saakka sen, että nainen saa ja voi taiteessaan paljastaa voimansa. Suomalaisen Einojuhani Rautavaaran musiikki auttaa minua keskittymään. Musiikissa kuulen tilan, jota yritän tavoittaa maalauksiini.
Maalauksen opettajani Olavi Suomelan kanssa käymäni keskustelut ovat rohkaisseet minua uskaltamaan ja pysymään rehellisenä itselleni. Runoilija ja kirjailija Helinä Siikala, jonka kanssa yhteistyössä ovat syntyneet teosteni nimet, on lahjomaton opettajani itseni kuuntelemisessa ja totena olemisessa.
Omat lapseni ovat parhaat kriitikkoni.

Aikaisemmin maalasin hiilellä, nyt omatekoisilla öljypastelleilla. Välillä kaipaan tehdä jotain, missä voin käyttää fyysistä voimaa. Siitä kaipauksesta syntyvät kolmiulotteiset teokseni.
Parhaiten ajatuksiani maalaamisesta kuvaavat otteet näyttelyteksteistäni, jotka Siikala on kirjoittanut keskustelujemme ja kirjoituksieni pohjalta:
Maalaan kuvia oman arkeni maisemista, paikoista jotka ovat niin tuttuja, etten enää näe niitä. Tuttuus hävittää etäisyyden maiseman ja minun väliltä; muutun osaksi maisemaa tai maisema osaksi minua, tilaksi jossa ajatukseni ja tunteeni voivat liikkua vapaasti ja olla mitä ovat. Maalaan kokemustani tästä sisälleni avartuvasta tilasta.
Otan useita valokuvia samasta kohteesta ja valitsen kuvan, jonka katseleminen herättää minussa fyysisiä tuntemuksia, olipa se mielestäni mielenkiintoinen tai ei.
Maalatessa kuuntelen musiikkia ja tanssin - maalaan tilaa ja liikettä, joita musiikki minussa synnyttää. Jossain vaiheessa valokuva sitten unohtuu ja hukkuukin työhuoneeseeni. Maalauksessa on silloin jo asioita, joilla on kohdetta suurempi vetovoima ja joista maalaus lopulta rakentuu.

Ihmistä maalatessani teoksen merkitys minulle paljastuu vähitellen. Yllätyksekseni voin löytää myyttisiä merkityksiä arkipäiväisestä kuvasta.
Maalaan kerroksittain, väriä lisäämällä ja pois kaapimalla ja luopumalla jo joistain valmiilta tuntuneista asioista. Suostun siihen, mitä voisi nimittää työn omaksi tahdoksi. Käteni tietää, kun maalaus on valmis.
Maalauksen elementeistä tulee minulle työskennellessäni oikeastaan abstrakteja välineitä, materiaalia tilassa. Tuuli, vesi tai valo on voimaa, jonka tarvitsen maalatakseni ja josta teokseni syntyvät suunnittelematta, kuin luonnoksina.
Näytä biografia

Ajankohtaista

- Öljypastellin valmistus- ja maalaus
6.-10.8.2018. Ilmoittautuminen ja lisätiedot Helsingin kesäyliopisto

Taide-lehti 2/2018 (Seppo Heiskanen) "Inkeri Makkonen - Kun väri ja materiaali vievät taiteilijaa"

"MINUSSA MUISTAA - DET MINNS I MIG" maalauksia ja veistos
28.4. - 16.5.2018
Taidesalonki - Konstsalongen Bulevardi 3 B , IV krs, Helsinki

Kesäkuu 2019
Pyhän Henrikin Ekumeeninen Taidekappeli, Turku

Bio

Inkeri Makkonen on valmistunut arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1985. Hän toimi rakennussuunnittelutehtävissä vuosina 1985-1988 ja kaupunkisuunnittelutehtävissä 1988-2000.
Vuonna 2003 Makkonen valmistui kuvataiteilijaksi Taidekoulu Maasta. Siitä lähtien hän on työskennellyt kuvantekijänä.

Inkeri Makkonen maalaa suuria panoraama-maalauksia, joissa taiteilija etsii suhdettaan maisemaan. Hän antautuu maisemalle ja tavoittelee tilaa, missä on vain maisema. Hän haluaa kohdata sen fyysisenä, pelkkänä, puhtaana.

Teosten keskiössä on liike, jonka dynamiikkaa taiteilija ohjaa.

Makkonen maalaa öljypastelleilla, jotka hän itse valmistaa öljyistä vahoista ja pigmenteistä. Teosten nimet syntyvät yhteistyössä kirjailija Helinä Siikalan kanssa.

Inkeri Makkonen (s. 1956 Mikkeli) asuu ja työskentelee Helsingissä. Makkosen teoksia on ollut esillä mm. Suomen taiteilijain 110. näyttelyssä 2005. Hänen teoksiaan on Olympic Fine Arts -kokoelmassa, Pekingissä, Wihurin rahaston, Valtion taideteostoimikunnan, Helsingin kaupungin taidemuseon ja Espoon kaupungin kokoelmissa.

Vuonna 2012 Makkosen teos oli esillä Olympic Fine Arts - Creative Cities näyttelyssä Barbican Centerissä, Lontoossa.