Kimmo Sarje

Perustiedot

s. 1951, Helsinki
Kuvataiteilija, tutkija, kriitikko, kuraattori
Asuinpaikka: Helsinki

Yhteystiedot

Puhelinnumero: +358407576131

Oma esittely

Montaasi – leikkaus – on kuvataiteeni metodisia lähtökohtia. Teokseni rakentuvat kuvien ja ideoiden rinnastuksista, horjuttamisesta ja ravistelusta. Kun eripariset ainekset kohtaavat tai törmäävät, merkitykset alkavat liikahdella ja irrota juuriltaan. Jotain odottamatonta syntyy.
Materiaalisesti tai teknisesti olen utelias. Teokseni voivat olla kollaaseja, maalauksia, serigrafioita, valokuvia, etsauksia, piirustuksia, videoita installaatioita tai jotain muuta. Väline vaihtelee ja muotoutuu projektin mukaan. Teen usein yhteistyötä eri alojen kollegoiden – elokuvaohjaajan, valokuvaajan, graafikon, muusikon tai runoilijan – kanssa.
Työskentelyni muistuttaa myös esseetä. Näyttelyni ovat usein projekteja jonkin tietyn kysymyksen – kuten neuvostojärjestelmän, Alvar Aallon modernismin tai Odessan elämänmuodon – erittelemiseksi. Lähestyn ongelmaa kuvien ja materiaalien keinoin käsitteillä hämmentäen.
Taiteilijana olen itseoppinut. Sensibiliteettiäni herättelivät teinivuosina 1960-luvulla Godardin elokuvien iskevä montaasi ja Rolling Stonesin soundin komplisoitu särö, joihin sitten 1970-luvulla marxismi-leninismi sekoittui. Kritiikin kirjoittaminen oli taidekouluni.
Osallistumiseni Whitney Independent Study Program -koulutusohjelmaan New Yorkissa 1980-luvulla terävöitti taidekäsitystäni kuten myös akateemiset opintoni Helsingin yliopistossa. Oppiarvoltani olen filosofian tohtori, estetiikan dosentti.
Olen pitänyt parikymmentä yksityisnäyttelyä ja osallistunut lukuisiin yhteisnäyttelyihin. Teoksiani sisältyy mm. Nykytaiteen museon, Helsingin taidemuseon, Amos Andersonin taidemuseon, Espoon taidemuseon, Porin taidemuseon, Oulun taidemuseon, Valtion, Tampereen Lenin-museon, Saastamoisen säätiön ja Pekka Halosen kokoelmiin ja Kokoelma Swanljungiin.

Valikoima taidettani eritteleviä ja arvioivia kirjoituksia:
Pessi Rautio: Nähtyjä, Taide 5, 2019, 28.
Vlada Müller: “Kvartira na prospekte Lenina”. Kimmo Sarje na Filandiju iz Rossii, Dialog Isskustv 2, 2015, 138–139.
Otso Kantokorpi: Älyllistä nostalgiaa, Kauppalehti 19.12.2011.
Marina Koldobskaya: Like Neighbours …, framework 8, 2008, 102–105.
Tomi Huttunen: Towards Montage that Eludes Synthesis, framework 8, 2008, 98–101.
Jospeh Backstein: Dismantling of a Beautiful Area, Philosophy of Montage, Montage of Philosophy by Kimmo Sarje, framework 1, 2004, 34.
Pessi Rautio: Selkeä modernin kääntelijä, Helsingin Sanomat 26.4.2003.
Tomi Huttunen: Russkij cut & past i finskij kontseptualizm, NOMI, The New World of Art, 3, 2003, 40–41.
Altti Kuusamo: Sarjen sarjat – modernismin uskonkappaleet liikkeessä, Kimmo Sarje: Montaasin filosofia, filosofian montaasi, Porin taidemuseo, Pori, 2003.
Olesja Turkina: Demontaasi: avantgarden montaasia purkamassa, Kimmo Sarje: Montaasin filosofia, filosofian montaasi, Porin taidemuseo, Pori, 2003.
Marja Sakari: Käsitetaiteen etiikkaa. Suomalaisen käsitetaiteen postmodernia ja fenomenologista tulkintaa, Dimensio 4, Valtion taidemuseon tieteellinen sarja, Helsinki, 2000, 107–114. (väitöskirja)
Ingela Lind: Focus på finskheten och dialog, Dagens Nyheter 4.7.1998.
John Peter Nilsson: Istuttamisen taide, Eliot Lable & Kimmo Sarje: Transplanted, Oulun taidemuseo, 1996, Oulu.
Leena-Maija Rossi: Taide vallassa. Politiikka käsityksen muutoksia 1980-luvun suomalaisessa taidekeskustelussa, Kustannus Oy Taide, Helsinki, 1999. (väitöskirja)
Maria Lind: Manligt begär med blicken som instrument, Svenska Dagbladet, 12.12.1994.
Kaija Kaitavuori: Nykytaiteen museon opas, Nykytaiteen museon julkaisuja 23/1993, Helsinki, 1993, 162 & 311.
Marja-Terttu Kivirinta & Ilppo Pohjola & Leena-Maija Rossi: Koko hajanainen kuva. Suomen taiteen 1980-luku, Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki, 1991, 84–87 & 98–99.
Näytä biografia

Ajankohtaista

14.–25.2. 2024

Kimmo Sarje:

Abstraction on Nykänen

Montaasi-installaatio

 

14.2. klo 19, 18. ja 24.2. klo 15

Suksimies

Pienoisooppera

Juha Haanperä, partituuri

Kimmo Sarje, libretto

Juha Haanperä, roolit ja äänet

  1. ja 24.2. esitysten jälkeen


keskustelu

 

22.2. klo 17

 Avantgarden kaiho

Pienoisooppera, video 1998

Juha Haanperä, partituuri ja rooli

Kimmo Koskela, kuvaus ja ohjaus

Kimmo Sarje, konsepti, libretto ja ohjaus

Esityksen jälkeen keskustelu

 

Yö-galleria

Lönnrotinkatu 33

00180 Helsinki

Aukioloajat: ti-pe 14–19 ja la-su 12–17

+358 40 1546009

info@yory.fi

kimmo.sarje@outlook.com

 

 

Taiteilijan teoksia

Bio

Kuvataide on ollut aina yksi vahvimpia kiinnostuksiani. Toki se on kilpaillut filosofian ja arkkitehtuurin kanssa. Lopulta hyväksyin vahvojen intressieni ja taipumusteni vapaan rinnakkaiselon tilanteiden mukaan.
Julkisen toimintani kuvataiteen kentillä aloitin kriitikkona alaa opiskelematta 1976. Olin kasvanut kuvataiteen tuntumassa lapsuudesta lähtien. Enoni oli arkkitehti ja kuvataiteilija Heimo Riihimäki ja naapurini kuvanveistäjä Aimo Tukiainen. Teini-ikäisenä olin apupoikana Tukiaisen kesägalleriassa Oriveden Purnussa, jossa tutustuin mm. Unto Koistiseen, Tuulikki Pietilään ja Tove Janssoniin.
Opiskelin 1970-luvulla Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa käytännöllinen filosofia pääaineenani ja valistuksen aatemaailma tutkimusalanani. Kirjoittelin kuvataiteista satunnaisesti mm. Tiedonantaja-lehteen ja Ylioppilaslehteen. Ystäväpiiriini kuului lukuisasti taiteilijoita kuten Elina Hakaniemi, Tero Kiiskinen, Outi Heiskanen ja Jarmo Mäkilä. Elin koko vuosikymmenen politiikan, filosofian ja taiteen melskeissä. Soihtu-lehden toimitussihteerinä työskentelin (1978–1981).
Valmistuttuani 1979 valtiotieteiden kandidaatiksi päätin jatkaa opintojani käytännöllisessä filosofiassa ja myös laajentaa alaani estetiikkaan ja taidehistoriaan. Suuntauduin romantiikan tutkimukseen, ja samalla aloin asennoitua ammattimaisemmin taiteesta kirjoittamiseen. Osallistuin värihavaintokurssille ja croquispiirustukseen Vapaassa taidekoulussa. Työskentelin Tiede&edistys-lehden toimitussihteerinä (1981–1982). Helsingin Sanomien avustavana kriitikkona aloitin 1983.
Ensimmäisen yksityisnäyttelyni – Kuka pelkää punaista, keltaista ja sinistä? – järjestin 1984 Vanhan ylioppilastalon galleriassa. Montaaseissani amerikkalainen ja neuvostoliittolainen subliimi kohtasivat eriparisesti ydinsodan uhan varjossa. Kirjoitin aktiivisesti Taide-lehteen romantiikasta, uusekspressionismista ja postmodernista, ja minut valittiin myös pohjoismaisen Siksi-lehden avustajaksi 1986.
Osallistuin 1986–1987 New Yorkissa Whitney Independet Study Program -kuraattorikoulutukseen opettajinani mm. Richard Armstrong, Craig Owens, Benjamin Buchloh, Ron Clark, David Diao ja Barbara Kruger. Suomessa olen kuraattorikäytäntöjen pioneereja.
New Yorkissa tutustuin myös Neuvostoliitosta emigroituneihin sots-taiteilijoihin Vitaly Komariin ja Alexander Melamidiin. Heidän kauttaan sain yhteyksiä Moskovan nuoren polven ”post-post-konseptualisteihin”, joiden taidetta kuratoin Helsingissä.
Postmodernin koin luovana haasteena. Kirjoituksissani ja näyttelyissäni modernin – kuten Alvar Aallon muotokielen – ja sosialismin ravistelu oli keskeisiä kysymyksiä.
Ymmärtääkseni aikalaiskulttuurin murrosta suuntauduin 1990-luvulla modernin historian tutkimukseen. Väitöskirjani Sigurd Frosteruksen modernin käsite. Arkkitehtuuri ja maailmankatsomus ilmestyi 2000 ja samana vuonna Gryning-näyttelyssäni tapailin Frosteruksen modernin ideaa montaasin keinoin.
Valistus, romantiikka, moderni ja postmoderni ovat olleet tieteellisiä ja taiteellisia haasteitani ja Neuvostoliitto jälkijäristyksineen – Venäjä, Karjala ja Ukraina – keskeisiä teemoja. Olen kirjoittanut tai toimittanut parikymmentä kirjaa, pitänyt parikymmentä yksityisnäyttelyä ja osallistunut lukuisiin yhteisnäyttelyihin. Taideteoksiani sisältyy lukuisasti useiden keskeisten kotimaisten taidemuseoiden kokoelmiin.