Krister Gråhn
Perustiedot
s. 1979, Alajärvi
Kuvataiteilija
Asuinpaikka: TAMPERE
Yhteystiedot
Sähköposti: krister@kristergrahn.com
Oma esittely
Useissa teoksissani kielellä on tärkeä merkitys. Se esiintyy joko minun teoksiini liittäminä teosniminä tai katsojan tuottamana sattumanvaraisena puheena - äänenä ja värähtelynä.
Perinne ja perimätieto kulkevat sanallisesti sukupolvelta toiselle. Perimätietoa käytetään niin oman identiteetin rakentamiseen kuin mielipiteiden muodostamiseen. Osalla vakiintuneista sanoista ja käsitteistä on niin vankka historia, että ne ovat lukkiutuneet omaan merkitykseensä. Uskon tätä esiintyvän myös kuvallisessa kielessä.
Kuvallinen ja sanallinen kieli eivät ole erillisiä kommunikaatiomuotoja. Ne ovat päällekkäisiä pikemminkin kuin rinnakkaisia - toinen toisensa tukemia ja läpäisemiä. Kuvan ja sanan merkitys voi muuttua. Esittämällä niitä yhdessä erilaisissa tilanteissa voi ne määritellä uudelleen ja samalla antaa niille mahdollisuuden yhdessä viitata uuteen kolmanteen merkitykseen. Kieli ei ole muuttumatonta ja lukittua vaan se vaihtelee kommunikointitavasta riippuen.
Kuvataide on kommunikaatiota, jolla voi ilmaista myös aiheita, joilla ei ole sanallisia muotoja. Suomen kielessä on erilaisia murteita ja murrealueita riippuen siitä missä päin Suomea eletään. Samoin uskon murrealueisiin myös kuvallisessa kielessä - kuvat luetaan eri tavalla eri puolella Suomea.
Suurempien kaupunkien näyttelytoiminnan lisäksi olen tietoisesti järjestänyt näyttelyitä ja osallistunut näyttelyihin myös pienemmillä paikkakunnilla kotimaassa. Yksi oman taiteellisen työskentelyni, kuten myös kuvataidekentän yhdistys- ja työryhmätoimintani, tavoitteista on ollut monipuolisen kuvataideyleisön saavuttaminen ja kuvataiteen tasaveroisen saavutettavuuden kehittäminen. Kiinnostus kuvalliseen kieleen, kuten myös sen murteisiin eri ympäristöissä ja alueilla, on ollut osa niin henkilökohtaista kuin yleistä taiteellista toimintaani.
Perinne ja perimätieto kulkevat sanallisesti sukupolvelta toiselle. Perimätietoa käytetään niin oman identiteetin rakentamiseen kuin mielipiteiden muodostamiseen. Osalla vakiintuneista sanoista ja käsitteistä on niin vankka historia, että ne ovat lukkiutuneet omaan merkitykseensä. Uskon tätä esiintyvän myös kuvallisessa kielessä.
Kuvallinen ja sanallinen kieli eivät ole erillisiä kommunikaatiomuotoja. Ne ovat päällekkäisiä pikemminkin kuin rinnakkaisia - toinen toisensa tukemia ja läpäisemiä. Kuvan ja sanan merkitys voi muuttua. Esittämällä niitä yhdessä erilaisissa tilanteissa voi ne määritellä uudelleen ja samalla antaa niille mahdollisuuden yhdessä viitata uuteen kolmanteen merkitykseen. Kieli ei ole muuttumatonta ja lukittua vaan se vaihtelee kommunikointitavasta riippuen.
Kuvataide on kommunikaatiota, jolla voi ilmaista myös aiheita, joilla ei ole sanallisia muotoja. Suomen kielessä on erilaisia murteita ja murrealueita riippuen siitä missä päin Suomea eletään. Samoin uskon murrealueisiin myös kuvallisessa kielessä - kuvat luetaan eri tavalla eri puolella Suomea.
Suurempien kaupunkien näyttelytoiminnan lisäksi olen tietoisesti järjestänyt näyttelyitä ja osallistunut näyttelyihin myös pienemmillä paikkakunnilla kotimaassa. Yksi oman taiteellisen työskentelyni, kuten myös kuvataidekentän yhdistys- ja työryhmätoimintani, tavoitteista on ollut monipuolisen kuvataideyleisön saavuttaminen ja kuvataiteen tasaveroisen saavutettavuuden kehittäminen. Kiinnostus kuvalliseen kieleen, kuten myös sen murteisiin eri ympäristöissä ja alueilla, on ollut osa niin henkilökohtaista kuin yleistä taiteellista toimintaani.
