Avainsanat: Johanna Pöykkö, Kaaret, installaatio, tekstiiliteos, lakanakangas, tilallinen maalaus, aika, ajankulku, elämänkaari, näky menneeseen, jatkumo
Mitä kannamme mukanamme? Mitä näemme, kun katsomme samaa näkyä?
Minkä läpi katsomme sitä?
On aika ennen koronaa. On aika ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan. On aika ennen huolta. On aika ennen iloa. On tämä hetki. Ihmisyys suhteessa omiin ja rinnalla kulkevien kokemuksiin.
Ihmisyys, suhteet toisiin ihmisiin, kulkee osana taiteen tekemistäni. Niitä mietin maalatessani ja leikatessani kangasta. Taiteen tekemiseni lähtee materiaalisesti usein liikkeelle valkoisesta lakanakankaasta. Työstän sitä serigrafialla, maalaamalla, pinnoittamalla, leikkaamalla ja ompelemalla. Näistä kangaselementeistä rakennan tiloja ja tilallisia teoksia. Olen viime aikoina työskennellyt isojen tilallisten teosten parissa. Lapsuuden lakanamajojen mittakaava on kasvanut samassa suhteessa kuin tekijä.
Onko taide olemassaolon dokumentointia vai itseilmaisua? Minulle taiteen tekeminen on ajan viettämistä ajatusteni kanssa. Tavoittelen jotain näkyä, jonka haluan muidenkin näkevän. Katsomme samaa näkyä kukin omista lähtökohdistamme. Kuinka kauas taakse muistan? Kuinka kauas eteenpäin kuvittelen?
Kaaret Poriginalgalleriassa Porissa 2022