Loading…
Merja Kupari: Phenomena
Katselen bussin ikkunasta ohikiitävää kaupunkimaisemaa.
En ajattele mitään
erikoista.
Katson äkkiä toiseen
suuntaan.
Kohtaan jotain,
jota en heti tunnista.
Vaikka se ei olekaan ”järjellistä”,
on se visuaalista totta minulle.
Tunnistan pian näkemäni muistini avulla, joka hävittää ilmiön abstraktion
ja miellän sen
normaaliksi maisemaksi.
Haluan korostaa näissä maalauksissani hetkellistä tunnetta ja tilaa, joilla osoitan suhdettani jonkin uuden kokemiselle. Ne ovat muistijälkiäni, joilla on viitteellinen todellisuusarvo ja henkinen visio yhtä aikaa.
En ajattele mitään
erikoista.
Katson äkkiä toiseen
suuntaan.
Kohtaan jotain,
jota en heti tunnista.
Vaikka se ei olekaan ”järjellistä”,
on se visuaalista totta minulle.
Tunnistan pian näkemäni muistini avulla, joka hävittää ilmiön abstraktion
ja miellän sen
normaaliksi maisemaksi.
Haluan korostaa näissä maalauksissani hetkellistä tunnetta ja tilaa, joilla osoitan suhdettani jonkin uuden kokemiselle. Ne ovat muistijälkiäni, joilla on viitteellinen todellisuusarvo ja henkinen visio yhtä aikaa.
