Loading…
Katja Luoto: Puupistiäinen
Puupistiäinen sijaitsee Urkin Piilopirtin hotellirakennuksen aulassa. Teos on saanut nimensä sahapistiäisten lahkoon kuuluvan Puupistiäisen mukaan ja ulkonäköönsä se on saanut inspiraatiota myös Mäntypistiäisen ja Isohangakas-nimisen yöperhosen toukan kasvojen muodoista. Vihreänsävyisen lasiteoksen voi kokea myös myös eräänlaisena metsäisenä maastokarttana ja Väinämöisen matkana Antero Vipusen luokse.
Teos yhdistyy Urkin Piilopirttiin metsäteemansa lisäksi paikan suurmiehiin. Puupistiäisen silmiin maalattu viiva muodostaa pyöreää kuviota, kuin puun vuosikasvurenkaita. Vuosirenkat edustavat omistajan Jyrki Sasin ikää ja kokemusta sekä vuosia Kekkosen syntymästä.
Metsä on edelleen monille suomalaisille erityinen paikka symbolisesti, taloudellisesti ja henkisesti. Haluan teoksellani viestiä ennenkaikkea luonnonsuojelun tärkeydestä – puupistiäinen on leimattu metsänhoitajien painajaiseksi, vaikka itse asiassa ihmisten suosima monokulttuurinen, yhden lajin suosiminen johtaa suurempiin puuaineksen hyönteistuhoihin kuin monimuotoisen metsäkokonaisuuden vaaliminen. Olisi jo aika unohtaa vastakkainasettelut (kuten rikkaruoho-hyötykasvi tai haittaeläin-hyötyeläin) ja muistaa että monimuotoisuuden kunnioittaminen on todennäköisesti ainoa tapa selvitä tällä planeetalla hengisssä.
Lasiteossarjani jokaisessa teoksessa on peili, joka toimii katsojan ja teoksen todellisuuden välissä tai niiden yhdistäjänä. Olet osa teosta kun katsot sitä. Tulkitsija ja tulkinnan kohde ovat jatkuvassa vuoropuhelussa peilin välityksellä.
Teos yhdistyy Urkin Piilopirttiin metsäteemansa lisäksi paikan suurmiehiin. Puupistiäisen silmiin maalattu viiva muodostaa pyöreää kuviota, kuin puun vuosikasvurenkaita. Vuosirenkat edustavat omistajan Jyrki Sasin ikää ja kokemusta sekä vuosia Kekkosen syntymästä.
Metsä on edelleen monille suomalaisille erityinen paikka symbolisesti, taloudellisesti ja henkisesti. Haluan teoksellani viestiä ennenkaikkea luonnonsuojelun tärkeydestä – puupistiäinen on leimattu metsänhoitajien painajaiseksi, vaikka itse asiassa ihmisten suosima monokulttuurinen, yhden lajin suosiminen johtaa suurempiin puuaineksen hyönteistuhoihin kuin monimuotoisen metsäkokonaisuuden vaaliminen. Olisi jo aika unohtaa vastakkainasettelut (kuten rikkaruoho-hyötykasvi tai haittaeläin-hyötyeläin) ja muistaa että monimuotoisuuden kunnioittaminen on todennäköisesti ainoa tapa selvitä tällä planeetalla hengisssä.
Lasiteossarjani jokaisessa teoksessa on peili, joka toimii katsojan ja teoksen todellisuuden välissä tai niiden yhdistäjänä. Olet osa teosta kun katsot sitä. Tulkitsija ja tulkinnan kohde ovat jatkuvassa vuoropuhelussa peilin välityksellä.
