Ainon tuohilötöt
Loading…

Markus Tuormaa: Ainon tuohilötöt

Valmistumisvuosi: 2021
Tekniikka: Äänikertomuksen, vanhoja museoesineitä, uusia tuohiesineitä, valokuvia ja taidejäljennöksiä sisältävä kokonaisuus.
Teos perustuu Akseli Gallen-Kallelan Aino-taru-maalauksessa (1891) Ainon jaloissa näkyviin tuohivirsuihin eli karjalaisittain löttöihin. Tuormaa on tehnyt museoesineitä tutkien samanlaiset tuohilötöt ja kävellyt niillä maalauksen maisemaa vastaavilla paikoilla metsässä ja rannalla Kuhmon Lentuanjärvellä. Äänikertomuksessa Tuormaa kertoo näistä kokemuksistaan.

Metsästä Tuormaa löysi myös kanervan, joka näkyy maalauksessa ojentauteena Ainon jalan ja tuohilötön yli:

Muutama kanervakin osui tielleni. Niitä kasvoi siellä täällä. Ne kutittelivat nilkkaani, kun olivat korkeampia kuin mustikat ja puolukat. Joku osui lötön pohjaankin, tuohikudokseen.

Mutta kuulinko sitä? Kuinka vienosti hän puhuikaan! Kuin olisin kuullut kanervan pienten kulkusten äänen - mutta eivät ne kilahdelleet, sipaisivat vain.

Kanerva kasvoi muutamana vartena siellä täällä. Hänen kuiskailunsa oli kohta taas hiljennyt. Taas laahaavaa apeutta.

Teos on ollut esillä Gallen-Kallelan Museossa Aikakoneita ja utopioita -näyttelyssä 8.5. 2021 - 30.1.2022.

Taiteilija kertoo tuohivirsuilla kävelemisestä kirjoituksessaan "Ansavirsuissa sammalikkoon". Kirjoitus on julkaistu teoksessa Laininen, H. (toim.): Taiteen metsittymisestä - harjoitteita jälkifossiilisiin oloihin. Taideyliopiston Kuvataideakatemia, 2018.

Ainon tuohilötöistä taiteilija kertoo kirjoituksessaan Ainon jäljillä, joka on julkaitu Metsälehti Makasiinissa 4/2021.

Lisäkuvat teoksesta

Lisäkuva teoksesta